torstai 9. helmikuuta 2012

Sahwan koulun riemua!


Ahkera Sahwan koulun oppilas(oppilaan ottama kuva)


Tänään olimme Sahwan koululla seuraamassa opetusta ja näyttämässä videoita ja valokuvia. Koululla oli jo näkyvissä merkkejä seminaarin annista: mm. ulkoliikunnassa suuri oppilasjoukko ja pre-primaryn pikkuoppilaat opiskelivat uusilla menetelmillä. Koulun opettajat ovat erittäin ystävällisiä ja auttavaisia meitä kohtaan. Heillä riittää aina aikaa meille. Suomalaisilla olisi heiltä opittavaa ainakin tässä asiassa.
Liisanpuiston koulun oppilaiden tekemien videoiden näyttäminen olikin sitten oma juttunsa. Koululla ei ole sähköjä, joten olimme sopineet, että yksi opettajista tuo tänään koululle aurinkovoimalla ladatun akun. Näin tapahtuikin, mutta akun teho ei riittänyt. Seuraava suunnitelma oli aggregaatti, joka haettiin mopolla Buhongwasta parin kilometrin päästä. Se saatiin pystytettyä takapihalle (sopivan kuuloetäisyyden päähän) ja piuhaa vedettiin yhteen luokista. Tietokone, kaiuttimet ja videotykki saatiin töpseliin ja sitten alkoi valkokankaan viritys. Valkokangas oli itse asiassa erään opettajan kotoa tuotu lakana/pöytäliina, jossa oli iso kukkakirjailu keskellä. Kangas ripustettiin luokan katossa oleviin puurakenteisiin narulla. Tikapuita tai muuta koroketta ei ollut, joten oppilaat saivat ilmaista hupia katsellessaan opettajien narunheittelykisaa. Lopulta elokuvateatteri oli niin valmis kuin saattoi olla ja videoiden katselu alkoi. Oppilaat katsoivat keskittyneesti ja välillä naureskellen suomalaisten tovereiden videoita. Kulttuurierot ovat toki suuret, joten oli ymmärrettävää, etteivät oppilaat ehkä ymmärtäneet kaikkea englanninkielisestä tekstityksestä huolimatta.

Voi riemua, kun luokkakaveri ottaa kuvan.
Sahwan koulun oppilaat ottivat aamupäivän aikana kolmella kamerallamme kuvia toisistaan, mikä oli heistä hauskaa puuhaa. Näytimme myös oppilaille heidän ottamiaan kuvia videotykillä ja se vasta hauskaa olikin! Lapset saivat nähdä kättensä jäljen ja tutut kasvot ja ilmeet saivat nauruja ilmoille.


keskiviikko 8. helmikuuta 2012

Palautetta


Seminaari on päättynyt. 50 opettajaa ja viisi rehtoria arvioivat meidän seminaarimme. Asteikko oli 1-10 (10 paras). Saimme keskiarvoksi arvosanan 9,2.

Opettajat olivat tyytyväisiä
mm. osallistavaan työskentelytapaan, tiimityövinkkeihin, opetusmetodeihin ja uusiin ideoihin.

Opettajat olisivat toivoneet
mm. tietoa opetusmateriaaleista ja niiden valmistamisesta, tietokoneen käytön opetusta ja lisää teoriatietoa esim. lapsen kognitiivisesta kehityksestä sekä lisää ohjeita siitä, kuinka opettaa isoille opetusryhmille.
Palautetta tulossa!

tiistai 7. helmikuuta 2012

Seminaari on ollut menestys!

50 opettajaa ja viisi rehtoria on osallistunut aktiivisesti seminaariimme, jossa on opetettu erilaisia opetustekniikoita ja -metodeja. Viimeinen osa seminaaria on huomenna, keskiviikkona. Seminaarin avainsanoja ovat olleet:

- Team work
- Challenge of the new teaching methods
- Creativity of the teachers and pupils

Martta and Maco are thanking the JKL University special education professors ("gurus" like Riitta Viitala and Matti Kuorelahti) and also of course our colleagues at Liisanpuiston koulu and itinerant special education teachers at pre-primary!





Kuvia seminaarista

Seminaarissa tehtiin erilaisia harjoituksia. Opettajia oli paikalla noin 50.

Opettajat harjoittelevat viiden hengen voimin omaa showtaan. Huomaa, miten kaupungintaloa tuuletetaan: aukoista tulee raitista ilmaa!

Mwanzan opettajat opetusmetodeja opiskelemassa.

sunnuntai 5. helmikuuta 2012

MABADIRIKO?!

MR. ZACGARUA , SAUTI YA TANZANIA

MABADIRIKO niminen yhtye on perustettu! Ensimmäinen kappale on jo demovaiheessa ja levysopimusta odotetaan. Olimme eilen kylässä Sahwan koulun opettajan Mr. Zacgaruan luona Buhongwan kylässä ja siellä yhtyekin perustettiin. Ensimmäisen kappaleen nimi on sama kuin yhtyeen ja se tarkoittaa ”muutoksia” ja on sanomaltaan yhteiskunnallinen. Tämä on parasta kulttuurivaihtoa, mitä voi olla ja kestävää kehitystä, jos mikä! Demostudiossa oli hyvä tunnelma. Kanat ja hyttyset säestivät, kun istuimme öljylampun valossa pienessä olohuoneessa. Ulkona kuu valaisi uskomattoman kirkkaasti sysipimeää maisemaa jo kello kahdeksan aikaan illalla. Sähköt olivat poikki koko päivän. Tällä viikolla sähköä on ollut saatavilla öisin ja nyt sunnuntaina, ei arkipäivisin. Ruoan tekeminen ei onnistu ja työskentelyä tahdittaa tietokoneen akun kesto. Kerran jo latasimme tietokoneet ravintolassa, jossa lounastimme. Puhelimien akkuja on pitänyt vähän säästellä myös.
Ensi viikolla meillä on seminaari opettajille, mutta emme vielä tiedä alkaako kolmipäiväinen seminaari maanantaina vai tiistaina. Se nimittäin riippuu kuun asennosta. Jos kuu on tietyssä asennossa maanantaina, on muslimien yleinen vapaapäivä ja se saattaa vaikuttaa seminaariimme. Katsotaan, miten käy.